Odotuksia vai oletuksia

Hei vaan!

Sitä tuli taas selailtua vähän Iltapäivä lehtien hurjia Rakkaus&Seksi-osioita. 
Iltalehdellä oli artikkeli, jossa kerrottiin 8 asiaa, joita sinulla on oikeus odottaa parisuhteelta. Pääset juttuu tästä. 

Ajattelinpa näin keskiviikon kunniaksia kertoa teille, toteutuuko nämä odotukset meidän parisuhteessa! 

Alkusanoina: 
Itsellänikin ja varmasti siis kaikilla on jonkinlaisia odotuksia parisuhteelta. Itse odotan välitöntä rakkautta (pikkujuttu) sekä yhteistä aikaa. Mielestäni ilman näitä, ei suhde oikeastaan ole kunnon suhde. 
Odotukset on jotenkin vaikea sana. Oikeastaan, pitääkö suhteella olla odotuksia? Pitääkö suhteelta odottaa jotain? Vai pitäisikö vain, noh, olla odottamatta mitään? 

Mutta asiaan! Alhaalle listaan nuo Iltalehden 8 kohtaa, sekä omat sepustukset niiden toteutumisesta. 


1. Tunteet

Kumppanisi ilmaisee lämpimiä tunteita sinua kohtaan sanoin tai teoin. Myös fyysiset eleet, kuten suutelu, halailu, koskettelu tai kädestä pitäminen ovat tärkeitä romanttisessa suhteessa. Hän pitää sinusta myös ihmisenä ja osoittaa sen tavalla tai toisella.

Ensinnäkin, mikä tuo kohta "hän pitää sinusta myös ihmisenä" oikein on? 
Meillä tunteita näytetään. Sanotaan päivittäin, että rakastetaan ja tykätään. Hellitellään ja lässytellään myös aika paljon, mikä kuulostaa kaikkien korvaan aina tosi ällöttävältä. 
Halailu, pussailu ja ylipäätään kaikki koskettaminen on mulle t o d e l l a tärkeitä eleitä. Jos toinen ei anna huomiota näillä tavoilla, oletan automaattisesti, että jokin on vialla. 
Mutta me kyllä halaillaan paljon ja hellitään toisiamme. Ollaan jopa parin viikon aikana nukahdettu ja nukuttu lusikassa, mikä ei ole hirveän tyypillistä. Mutta se on ihanaa! 


2. Myötätunto


Kun sinuun sattuu henkisesti tai fyysisesti, kumppanisi reagoi siihen. Hän esimerkiksi tarjoutuu auttamaan tai osoittaa myötätuntoa, jos sinulla on kipuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän antautuu täyteen itkuun ja epätoivoon puolestasi. Pikemminkin hän osoittaa, että tilanne merkitsee hänelle jotakin. Hän esimerkiksi huolestuu.

Kyllä. Kun stressaan, toinen yrittää kyllä keksiä ratkaisuja ongelmiini. Kun on menkkakipuja (ja kyllä, minä vedän sen menkkakortin joka ikinen kuukausi pöytään), saan haleja ja hierontaa sekä sympatiaa paljon. 
Kun ollaan kumpikin kipeinä, pyritään tekemään kaikkemme, että toisen olo paranisi.


3. Kunnioitus

Hyvä kumppani osoittaa kunnioitusta luonnettasi ja arvojasi kohtaan. Vaikka hän olisi eri mieltä kanssasi, hän ei nimittele sinua. Hän tietää vahvuutesi sekä on armollinen heikkouksiasi kohtaan. Jos jokin asia on sinulle vaikea, hän ei käännä veistä haavassa. 

Mun mielestä tämä ei ole edes mikään odotus vaan automaattisesti odotan, että toinen kunnioittaa minua ihmisenä. Mielipiteitä on monia ja meillä toisinaan ne eroaa paljonkin. Mutta kunnioitetaan kummankin mielipiteitä. Niistä on sitäpaitsi hauska väitellä! 
Rakkaani myös tsemppaa minua vaikeissa asioissa. Jos en jotain osaa, saan korkeintaan osakseni myötätuntoista nahjailua. Mutta ikinä ei olle haukuttu toisiamme tai parjattu asioista, jotka on hankalia. 


4. Harkitsevaisuus


Huomaavainen kumppani miettii, miten hänen käytöksensä vaikuttaa sinuun. Tämä ei tarkoita sitä, että hänen pitäisi aina toimia tahtosi mukaan, vaan hän ottaa näkökulmasi huomioon ja se vaikuttaa hänen tekemiinsä ratkaisuihin.

Noh, näin ei ole ollut aina. Alussa meillä oli tämän kanssa vähän ongelmia. Toinen kun oli sinkkumiehenä kauan, niin se, että yhtäkkiä oltiinkin suhteessa ei ollutkaan ihan helppoa. 
Muistan kuinka ärsyynnyin aina siitä, kun mieheni vain meni itsekseen, sen kummemmin meikää ajattelematta. Hahaa! 
Nykyään otetaan toisiamme tasavertaisesti huomioon. Esimerkiksi, jos minulla on vapaa viikonloppu tiedossa, sovitetaan menot niin, että voidaan viettää aikaa yhdessä. 


5. Sopivasti yhteistä aikaa


Parisuhteeseen kuuluu olennaisella tavalla yhdessä vietetty aika. Jos kumppanilla ei ole koskaan aikaa sinulle, huolestu. Sopiva määrä molempien omaa aikaa tekee myös hyvää suhteelle. Joten sekään ei ole hyvä, jos hän kahlitsee sinua liikaa ja haluaa olla koko ajan kanssasi. Keskustelkaa tarvittaessa, vastaako ajankäyttö molempien tarpeita.

Hahaa, tästä on väännetty kyllä niin, että ei rajaa! Meidän käsitykset omasta sekä yhteisestä ajasta ovat poikenneet todella paljon. Klassisesti tietenkin niin, että minähän viettäisin kaiken vapaan ajan mieheni kanssa, ja mies taas arvostaa paljon sitä aikaansa ystäviensä kanssa. Mikä dilemma! 
Joskus tästä tulee edelleen vähän kinaa. Mutta uskaltaisin väittää, että yhteinen suunta on on alkanut pikkuhiljaa löytyä. Varsinkin nyt, kun asutaan yhdessä. 
Mutta kyllä, olen muuten ihana nainen, haluan vain viettää paljon aikaa yhdessä! 
Eihän siinä mitään väärää ole, eihän? 


6. Kiinnostus


On järkeenkäypää odottaa, että kumppanisi pitää sinua kiinnostavampana henkilönä kuin esimerkiksi tavallisia tuttavia. Hän on utelias harrastuksistasi, mielipiteistäsi, ajatuksistasi ja tunteistasi. Jos kumppani ei ole kiinnostunut sinusta, hän saattaa olla suhteessa vain suhteessa olemisen vuoksi.

Kyllä uskaltaisin väittää, että ollaan kumpikin kiinnostuneita toisistamme. Eikai tässä muuten oltaisi yhdessä! 
Mies tuohon tuotesi, että olen osa hänen elämäänsä, ja siksi kiinnostava. Makes sense? 
Pidän tuota rakastani todellakin kiinnostavana. Hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia ja fiksukin on! Tykkään jutella ihan hirveästi hänen kanssa juuri siksi. 


7. Läheisyys


Hän haluaa tuntea sinut henkisesti kunnolla - ei vain pintatasolla. Hän haluaa oppia tuntemaan sinut ajatuksinesi ja tunteinesi syvällisemmin.

Kahden ja melkein puolen vuoden aikana, meistä on tullut tosi läheisiä. Tämä mies on elämäni tärkein ihminen ja paras ystäväni. Tunnetaan toisemme melkein läpikotaisin, vaikka vieläkin on kaikenlaista selviteltävää ja opittavaa. 


8. Anteliaisuus


Antelias kumppani haluaa aidosti auttaa sinua, kun sitä tarvitset. Hän haluaa olla tukenasi tavalla tai toisella. Anteliaisuuden ei tarvitse olla lahjoja ja kalliita lomia. Henkinen anteliaisuus ja apu hädän tullen ovat niitäkin arvokkaampia.

Tästä aiheesta itseasiassa puhuin työkaverini kanssa. Kumpikin ollaan tilanteessa, jossa opiskellaan ja asutaan miehen kanssa yhdessä. 
Tämä tilanteeni olisi paljon vaikeampi esimerkiksi opiskeluiden suhteen, jos tuo ei olisi tuossa auttamassa. Hän hoitaa suurimman osan yhteisistä laskuista ja menoista, mikä mahdollistaa sen, ettei minun tarvitse tehdä töitä niin paljon. Voin keskittyä kouluun ja oman uran luomiseen. Hän on myös jeesannut, kun puhelimeni meni rikki, eikä varaa olisi ollut uuteen. 
Olen superkiitollinen rakkaalleni tästä tuesta. Anteliampaa miestä saa etsiä. Hän ei koskaan vaadi mitään takaisin. 

Positiivista kyllä, suurin osa näistä "odotuksista" toteutuu meidän kohdalla, vaikkei kaikki aina niin selvää olekaan. 
Olen silti sitä mieltä, ettei suhteelta tarvitsisi odottaa mitään. Eikös tällaiset tekijät lähtökohtaisesti ole asioita, jotka pitäisi suhteesta löytyä? Mene ja tiedä.