EX-talk

Tiistai on mielestäni kiva päivä puhua vähän existä, vai mitä sanotte?

Mikä on exä?

Monilta ihmisiltä sellainen löytyy. Hyyppä, jonka kanssa joskus oli suhteessa, mutta juttu ei toiminut ja homma niin sanotusti "kuopattiin". 
En laske yhden illan hoitoja exiksi. 
Myös kahden viikon parisuhteet sekä ala-asteen alax olee-jutut on vähän moraalisesti arveluttavia, mutta jokainen voi päättää, pitääkö niitä vakavasti otettavina suhteina vai ei (lue: minä en).  
Pidempiä säätöjä sen sijaan voisi jo melkein pitää exinä. Varsinkin jos tällainen häsläämissuhde on mennyt vakavaksi ja se on kestänyt yli neljä kuukautta. 

Jos exien lukumäärä jotenkin määrittelisi ihmistä, uskoisin itseni kuuluvan suhteelliseen keskitasoon. Sanoisin exieni lukumäärän olevan kolme. Yksi on vähän siinä ja siinä. Mutta lasketaan hänet nyt mukaan, muuten koko juttu olisi vain surullinen. 

Voiko exän kanssa olla kaveri? 

Ehkä voi, ehkä ei. Kallistun itse jälkimmäiseen. Tiedän kyllä ihmisiä, jotka ovat pysyneet kavereina. Mutta aina sieltä paistaa läpi se, että yhdessä on oltu ja kyseinen henkilö on mahdollisesti nähnyt sinut alastomana. 

Olen kahden exäni kanssa "väleissä". Tarkoittaen sitä, että voidaan moikata kun tavataan, mutta that's it. Toinen on tosi hyvä tyyppi, sillai velimäisen kaveristi. Mutta meillä olikin sellainen onoff-juttu joskus yläasteella. 
Muista en oikestaan edes halua puhua. Siitä voi sitten päätellä. 

Ylipäätään kaveeraaminen entisen rakkauden kanssa on hieman epäilyttävää. Pääsekö sitä muka oikeasti koskaan toisesta yli, jos se roikkuu tuossa nilkassa kiinni hela tiden? En usko. 

Voiko exän ottaa puheeksi uudessa parisuhteessa?

No tottahan toki. Ei mielellään ehkä ensitreffeillä, voisi olla meinaa aikamoinen turn-off. 
Mutta itseäni kiinnostaa aina oman kullan entiset heilat. Varsinkin, jos heistä on jo kauan aikaa, eivätkä voi mitenkään vaarantaa enää suhdetta (mitä?). 
Varsinkin nyt yli kahden vuoden jälkeen. Voi existä puhua, kunhan heistä ei jauha ylirakastavaan sävyyn. Huolestuisin, jos kumppanin kanssa käytäisiin päivittäin ruokapöytäkeskusteluja menneisyyden haamuista. 

Kannattaako exän kanssa palata yhteen?

Kun hanskat on lopullisesti lyöty tiskiin, tuskin sitä kannattaa enää yhteenkään palata. Jos suhde ei toimi jonkun kanssa, miksi sitä kannattaisi yrittää herätellä eloon uudestaan. Maailmassa on niin paljon ihmisiä, että kannattaa käydä heitäkin välillä katsomassa. 

Varsinkin pian eron jälkeen ei kannata antaa valtaa ikävän tunteelle. Vaikka voisihan se olla aika hienoa ja jopa mahdollistakin, että eron jälkeen löydätte toisenne uudelleen ja elätte onnellisina elämänne loppuun asti. Niin ei valitettavasti käy kuin parin hassun parin kohdalla ja liikaa toiveita herättelevissä elokuvissa. 
Kaikille tulee joskus kaipuu suhteeseen. Se, että kannattaako siksi lämmitellä välit entisen kanssa, tuskin on hyvä idea. Sitä varten on Tinder. 

Ex on ex syystä? 

Omalla kohdallani: kyllä, KYLLÄ, K Y L L Ä. 

Tapasin tuossa joulun tienoilla kaksi exääni. Saman illan aikana. Aika paha kombo, pakko myöntää. 
Ja kyllä se valitettavasti niin on, että sille on syy, miksi olemme aikoinaan eronneet, ja asiat pysyköön näin. Kaikella rakkaudella tietenkin. 

Ja ylipäätään, kun ajattelen exiäni voin hieman hymähtää, että olihan niitä hyviä aikoja. Mutta ei niitä niin paljon ollut, että haikailisin niitä takaisin. Sori.


Onko teillä jotain hauskoja ex-tarinoita? Meikällä ei, mutta jakakaa te ihmeessä hauskoja exmuistojanne. 
Tyhjä kommenttiboxi sen sijaan kertoo sen, mitä ennustinkin: exät on exiä syystä, niistä ei ole hauskoja muistoja.